Tässä nyt läjäpläjä pikku uutisia kerrottavana. Pientä kurkistusta elämäni uumeniin!
Tuli tässä ihan hiljattain täytettyä pyöreät maagiset kaksikymmentä vuotta! Jippiaijee, onko nyt sitten aikuinen? Enkö enään ole lapsi? Tai saatika sitten enään teini? Jos kiukuttelen nyt kaksikymppisenä niin ei kukaan voi murista, että tuo nyt on tuota teinien kiukuttelua tai muuta vastaavaa? Jes, pääsenkö vihdoinkin kiukkuamaan ilman että sitä leimataan mihinkään ihmeellisyyteen? Kun on ollut nämä teini-iän kiukuttelut, murrosiän kiukuttelut, uhmaiän ja muut mahdolliset, nyt olenkin sitten aikuinen nainen! Ei sillä että kiukuttelisin... Meinasin vaan että jos nyt sattuu kiukuttamaan, niin saa rauhassa suuren suurena aikuisena sitten olla vaan. Ja oliko tällä mitään perää, ei? Lyhyesti kuitenkin, 20-vuotias nykyään ja uudet tuulet puhaltavat. Psst, tein ensimmäistä kertaa täytekakun alusta loppuun AIVAN yksin ja tuli älyttömän herkullinen.
Ja niin, tässä sitä nyt myös on näitä kesän kivoja ukkos-tuuli-sade-raekuuro sunmuita myrskyjä ja sään vaihteluja ollut. Viimeisin joka tuossa viimeviikolla oli niin tuppasi sitten tekemään vähän vaurioitakin. Kullan kanssa oltiin äidin luona viettämässä viikonloppua kun tuo "myrsky" oli, niin siellä sitten kaatusi naapurin puu meidän pihaan. Kullan auto oli puun latvasta metrin päässä, joten onnea oli matkassa ettei päälle kaatunut!
Ja tässä pari kesäistä kuvaa eläinkunnan ihmetyksistä.
Ja sitten viimeiseen uutiseen jonka lupailin kertoa... Mietin ensin että kerronko vielä vai kerronko ylipäänsä ollenkaan etukäteen vaivaivai.. Päätin kuitenkin kertoa nyt, kun en malta odottaa ja olla purkamatta ja höpöttämättä asiasta! Perhe ja parhaimman ystävät kun joutuvat kuuntelemaan vuodatuksiani ja intoilujani tästä aiheesta koko ajan ja jatkuvasti ja lakkaamatta, niin pitäähän tätä asiaa päästä purkamaan ja hehkuttamaan teillekin. Nauttikaa! Elikkä...
Olen hankkimassa koiranpentua! AWW! Suomenlapinkoira uroksen varannut olen tästä pentueesta. Joku noista pienistä myyrän näköisistä palleroista on minun tuleva kultaseni. En ole mitään toivonut elämässäni enempää kuin sitä, että joskus hankin oman koiran! Olen potenut koirakuumetta monen monta vuotta, kolme kertaa erittäin korkeana ja kovana. Olen tehnyt suuren työn koira asian eteen ja nyt otin ratkaisevan askeleen elämässäni ja tässä asiassa. Olen niin intoa täynnä etten pysty tätä edes sanoin kuvaamaan.
Tuossa kuvassa pennut ovat 6päivän ikäisiä, eli aivan vauveleita, eikä ole silmätkään vielä auki. Pennut syntyivät 22.6. joten kohtahan niillä on ikää "jo" kaksi viikkoa. Kasvattaja lupaili että saan mennä pentuja katsomaan kun ovat silmänsä aikaisseet, jee! Kenneli on ihan lyhyen ajomatkan päässä kotoani, niin ei ole matka eikä mikään käydä vaikka joka viikko pentuja katsomassa. Jos kasvattaja vaan jaksaa minua katsella eikä menetä hermojaan yli-innokkaan ensimmäisen koiran tulevaa omistajaa.
Mutta koira asiaa lisää sitten kun tästä mukamas hieman rauhoitun innostuksestani. Nyt kun tekisi mieli vaan tunkea hymynassuja teksti täytee ja hokea "aww, ihanaa, loistavaa, oioi, hihi". Säästän teidät siltä tekstin raiskaukselta.
Haittaako jos blogissani tulee olemaan koira-aiheisia postauksia enemmän ja vähemmän silloin kun koiran saan kotiini vai pitäisikö minun tehdä koiralleni sitten ihan oma vuodatus ja kuvien jakelu blogi?Tähän loppuun voisin vielä esittää kysymyksen.
En kuitenkaan tahdo lukijoiden karkaavan sen vuoksi, että täytän blogini koira postauksilla.
Kymmenen sorsapoikaa ja äiti. Heiteltiin vähän näkkileivänmurusia herkkupaloiksi ja saatiin kivasti kaikki siihen riviin.
Muruset kun upposivat niin poikaset sitten innokkaina nappailivat niitä pohjasta, kun sopivan matala rantakin on. Hauskaa katsella kun jotkut sukelsivat aivan pinnan alle uppeluksiin murusia metsästäessään.
Tässä tämän suurperheen äiti vahtii poikasiaan ja varmasti pitää päässään koko ajan suurta laskua jotta tietää että kaikki ovat yhdessä koossa ja tallella.
Tässä lakkauksessa käytetty pohjalla Gosh:in Wild Lilac lakkaa. Kuvioihin Kiss!:in nail art värejä.
Tähän viiva lakkaukseen käytetty pohjalla Models Ownin Baby Blues lakkaa. Tämä on uusin ostokseni ja oikein soman värinen. Viivat tehty Kiss!:in nail art lakoilla.
Nämä oli omat lemppari lakkaukseni. Kiss!:in nail art väreillä tehty kuviot ja pohjalla käytetty upeaa neonhohtoista Models Ownin Orange Sorbet lakkaa.
Näissä kahdessa viimeisimmässä käytetty pohjalla upean neonhohtoista lakkaa. Lakka on ihanaiselle omenalle tuoksuva Volor Clubin lakka. Ihan mukava tuttavuus.
Arpalappu kasaa. Niitä oli mukava taitella ja askarrella.
Sekoittelua huolella, jotta laput ovat varmasti täydellisen sekaisin ja sikinsokin.
Ja onnekas voittaja on selvinnyt! Eveliina! Oikein suuret onnittelut voitostasi. Koko mukavan mahtava paketti lähtee sinulle ja pääset innolla uusia lakkoja yms. kokeilemaan.
Kisastudio oli kotona pystyssä ja asiaan kuuluvat kannustus kynnet oli myös taiteiltu. Eihän sitä peliä pysty katsomaan ilman että suomenlippu liehuu, kynnet on suomenlippukuvioin varustettu ja vaatteet sinivalkoiset.
Upean voiton jälkeen lasilliset kuohuvaa ja päässä soi vain "ihanaa leijonat ihanaa!" ja hieman sekavat fiilikset vieläkin. 6-1 ! Ei tähän voi sanoa mitään muuta kuin, Mahtavaa. :)
Onlysta löysin tämän ihanan mekon. Kukkakuosi näyttää niin sievältä ja herttaiselta. Tuon mekon alle pistin pitkähihaisen, sillä vielä ei viitsi pelkkää toppia alla pitää, sen verran vilakkaa varjossa kuitenkin vielä on. Kivoja erilaisia ilmeitä tuon mekon kanssa saa aikaiseksi, kokeilemalla erilaisia paitoja tuonne alle, pitkähihaisista lyhythihaisiin, valkoisesta mustaan. Hintaa mekolle oli 29,95€. Värejä oli kolmea erilaista, mutta tämä sininen säväytti eniten. Tänä kesänä voisinkin olla ahkera mekkojen käyttäjä, jos lämpimiä ilmoja on luvassa.
Kävin myös uudet kengät samalla reissulla ostamassa. Spiritstoren hyllyltä pomppasi esiin nämä aivan mahtavat kengät! Turkoosi on ehdoton lempivärini, jonka vuoksi nuo kengät pääsivät välittömään suosiooni. Tarjouksessakin vielä kaiken kukkuraksi. Kotiin nämä kengät lähtivät mukaan hinnalla 19€.
Äitienpäivää paistatellen äitini luona pääsin kastamaan varpaani myös jäätävän kylmään järviveteen. Uimaan ei vielä kantti riitä, mutta josko sitten Heinäkuussa? Toivonmukaan ilmat lämmittävät vedenkin sopivaksi, niin uskaltaa tällainen vilukissakin kastautua ennen keskikesää.
